Eron jälkeen se tunne, kun vihdoin joku katsoo sinua naisena ja himoitsee sinua katseellaan, saa aikaan vuoria siirtäviä energioita. En missään tapauksessa olisi jaksanut eroani viedä loppuun ilman elämääni tullutta rakkautta. Tuo rakkaus oli parasta, mitä minulle oli koskaan eläissäni tapahtunut. Hän vei minua paikkoihin, joista olin aikaisemmin vain unelmoinut. Kävimme Lapissa lomalla ja urheilu tapahtumissa ja urheilimme yhdessä. Hän halusin näyttää minulle maailman, mitä kaikkea sillä oli tarjoilla minulle. Hän teki sen puhtaasta rakkaudesta.

Hän jumaloi minua ja halusi minulle vain ja ainoastaan hyvää. Tuo tunne jonka hän sai minussa aikaan oli jotain käsittämätöntä, en ollut koko elämäni aikana tuntenut tai tiennyt, että joku voisi olla minulle niin hyvä.

Kymmenen vuotta sitten poikamme syntymä oli minulle täydellinen lahja, sillä minun ei pitänyt koskaan tulla raskaaksi, halusin yrittää silti ja onneksi niin teimme, sillä perhe oli aina minulle se mitä halusin. (Juuri tuon perheen saamisen takia otin hänen takaisin loppu kesästä tuon juhannusbreikin jälkeen, sillä hänhän lupasi, ettei enää koskaa tekisi mitään tuollaista.) Muutimme omakotitaloon, koska niin saimme rauhaa elellä maaseudun rauhassa. Hoidin lapsen, kävin töissä ja hoidin kodin. Poika nukahti vasta aamulla ja yritin hoitaa yrityksen hommat muutaman tunnin yöunilla. Koskaan en saanut tuohon apua. Jokainen päivä hän sanoi rakastavansa minua. Jonkun aikaa uskoinkin, mutta eleet eivät koskaan näyttäneet muuta viitettä rakkaudesta. Viikonloppuisin miehellä oli tietenkin töitä ja viikonloppu illatkin alkoivat käydä aamuihin saakka. Erikoisinta oli, että tiesin mitä selkäni takana tapahtui, mutta annoin kuitenkin asioiden tapahtua. Hän ei koskaan ollut hyvä peittelemään jälkiään ja siksi huomasin mitä oli tekeillä. En vain uskaltanut laittaa häntä lähtemään, sillä pelkäsin yli kaiken yksin jäämistä ja sitä, että taas olisin taas ilman “rakkautta”.

Sanotaan, kun ihminen ei rakasta itseään, ei hän ansaitse rakkautta. Tuo eron jälkeinen “Elämäni rakkauden näyttäjän” rakkaus tuli elämääni juuri sen takia, että päätettyäni erota tunsin itseäni kohtaan ensimmäistä kertaa rakkautta. Sitä pyyteetöntä rakkautta, jota lapsi tuntee itseään kohtaan juuri sen vuoksi, että hän on vielä niin luonnollinen ihmisen alkulähteelle. Olen miettinyt rakkautta mitä se todella on? Moni sekoittaa rakkauden tottumukseen, keksinkertaiseen tyytymiseen, ajatukseen toisesta rinnalla (vaikka kuinka paskasta), läheisriippuvuuteen. Minä uskon tuon eronjälkeisen miehen, jota kutsun “Elämäni rakkauden näyttäjäksi” näytti minulle oikean polun siihen mitä rakkaus todella on. Mielestäni se on intohimoa, luottamusta, halua tehdä toiselle hyvää, kohdella toista täysin tasaveroisesti, kiinnostumalla siitä mitä toinen sanoo, olemalla aidosti kiinnostunut toisesta, välittämistä, yhdessä tekemistä. Tässä varmaan vain ripaus noista tärkeistä asioista, joista minun rakkauteni koostuu. Nyt tiedän mitä haluan ja olen asettanut itselleni tavoitteen rakkauteen, joka tulee täyttyä ennen uuteen parisuhteeseen ryhtymistä.

Rakastan sinua. Olen pahoillani. Anna anteeksi. Kiitos. -Ho’oponopono

-Maria