{"id":491,"date":"2021-07-10T13:16:10","date_gmt":"2021-07-10T13:16:10","guid":{"rendered":"https:\/\/toivonkide.com\/?p=491"},"modified":"2021-07-10T13:40:55","modified_gmt":"2021-07-10T13:40:55","slug":"et-muuten-sitten-saa-tavata-lastasi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/toivonkide.com\/?p=491","title":{"rendered":"Et muuten sitten saa tavata lastasi!"},"content":{"rendered":"\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright size-full is-resized\"><img data-recalc-dims=\"1\" loading=\"lazy\" decoding=\"async\" data-attachment-id=\"504\" data-permalink=\"https:\/\/toivonkide.com\/?attachment_id=504\" data-orig-file=\"https:\/\/i0.wp.com\/toivonkide.com\/wp-content\/uploads\/2021\/07\/pexels-photo-461049.jpeg?fit=1605%2C1300&amp;ssl=1\" data-orig-size=\"1605,1300\" data-comments-opened=\"1\" data-image-meta=\"{&quot;aperture&quot;:&quot;0&quot;,&quot;credit&quot;:&quot;&quot;,&quot;camera&quot;:&quot;&quot;,&quot;caption&quot;:&quot;&quot;,&quot;created_timestamp&quot;:&quot;0&quot;,&quot;copyright&quot;:&quot;&quot;,&quot;focal_length&quot;:&quot;0&quot;,&quot;iso&quot;:&quot;0&quot;,&quot;shutter_speed&quot;:&quot;0&quot;,&quot;title&quot;:&quot;&quot;,&quot;orientation&quot;:&quot;0&quot;}\" data-image-title=\"pexels-photo-461049.jpeg\" data-image-description=\"\" data-image-caption=\"&lt;p&gt;Photo by Pixabay on &lt;a href=&quot;https:\/\/www.pexels.com\/fi-fi\/kuva\/apu-ihminen-ihmiset-inhimillinen-461049\/&quot; rel=&quot;nofollow&quot;&gt;Pexels.com&lt;\/a&gt;&lt;\/p&gt;\n\" data-large-file=\"https:\/\/i0.wp.com\/toivonkide.com\/wp-content\/uploads\/2021\/07\/pexels-photo-461049.jpeg?fit=685%2C555&amp;ssl=1\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/toivonkide.com\/wp-content\/uploads\/2021\/07\/pexels-photo-461049.jpeg?resize=312%2C253&#038;ssl=1\" alt=\"\" class=\"wp-image-504\" width=\"312\" height=\"253\" \/><figcaption>Photo by Pixabay on <a href=\"https:\/\/www.pexels.com\/fi-fi\/kuva\/apu-ihminen-ihmiset-inhimillinen-461049\/\" rel=\"nofollow\">Pexels.com<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8221;M\u00e4 en ole n\u00e4hnyt is\u00e4\u00e4ni vuosiin, mutsi on niin katkera erosta, ett\u00e4 se ei anna mun tavata is\u00e4\u00e4ni&#8221;. Kuulostaako tutulta lapsen tai vanhemman n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ero katkeruus voi alkaa jo parisuhteen aikana ja monet asiat tekev\u00e4t siit\u00e4 viel\u00e4kin isomman ja vahvemman asian, jolla aikuinen yritt\u00e4\u00e4 kostaa toiselle vanhemmalle, mutta todellisuudessa siin\u00e4 k\u00e4rsii vain oma lapsi. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kenties oman lapsen onnellisuus ei ole vanhemmalle t\u00e4rkein asia maailmassa t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa, vaan oma katkeruuden ruokkiminen. Oma katkeruus, paha mieli erosta, n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t vanhemman el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4r\u00e4isen\u00e4 tavoitteena, jossa &#8221;ainoa oikea&#8221; lopputulema on lopettaa lapsen suhde toiseen vanhempaan kokonaan, v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kauaskatsoisista seurauksista lapsen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ennemmin tai my\u00f6hemmin vieraannuttaminen kapsahtaa kuitenkin tekij\u00e4n itsens\u00e4 omaan nilkkaan ja tulee aika, ett\u00e4 asiat voidaan puhua julki niin kuin ne oikeasti ovat tapahtuneet.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vieraannuttamisessa ei nyt puhuta siit\u00e4, ett\u00e4 lapsella olisi todellista vaaraa, seksuaalisen hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n tai v\u00e4kivallan uhkaa olla toisen vanhemman seurassa, vaan siit\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hivanhemmalla on omia persoonalliuush\u00e4iri\u00f6llisi\u00e4 ongelmia eron suhteen. Vieraannuttaminen voi Jari Sinkkosen mukaan alkaa yleisimmin pahan puhumisesta toisesta vanhemmasta ja siihen liittyv\u00e4t my\u00f6s muu suku ja vanhemman yst\u00e4vi\u00e4. Kommentoinnit toisesta vanhemmasta voivat olla hyvinkin p\u00e4\u00e4llek\u00e4yvi\u00e4. Ja radikaalein tapa on lopettaa vanhemman ja lapsen tapaamiset ja yhteydenpito kokonaan tai jopa nostaa keksittyj\u00e4 syytteit\u00e4 vaikkapa seksuaalisesta h\u00e4irinn\u00e4st\u00e4, vaikka ne eiv\u00e4t pit\u00e4isi mill\u00e4\u00e4n tavoin paikkansa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kiihke\u00e4t toimet heijastelevat voimakkaasti kuohuvia tunteita ja omia traumoja, joiden selvitt\u00e4miseen vieraannuttava vanhempi tarvitsisi kipe\u00e4sti ammatillista apua. T\u00e4m\u00e4 apu l\u00f6ytyy sosiaalihuollon piirist\u00e4, mutta min\u00e4 en seksuaaliterapeuttina varsinaisesti k\u00e4sittele tuosta, sill\u00e4 se ei kuulu seksuaalisterapian piiriin. Hypnoosilla voidaan ehk\u00e4 muuttaa vieraannuttajan ajatusmaailmaa lempe\u00e4mm\u00e4ksi ja helpottaa tunnekokemuksia, mutta siihen tarvitaan tahtotila, joka yleisesti puuttuu vieraannuttavan vanhemman ajatusmaailmasta. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sit\u00e4 vastoin minun kent\u00e4lle kuuluu tuo lapsi, jossain vaiheessa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, kun h\u00e4nelle tulee parisuhteiden aika. My\u00f6s vieraannutettu vanhempi tarvitsee apua, mik\u00e4li uuteen parisuhteeseen ryhtyminen aiheuttaa valtavaa luottamuspulaa ja jopa est\u00e4\u00e4 uuden parisuhteen syntymisen tai on synnytt\u00e4nyt sukupuolen vastaista vihaa ja inhoa, joka voi n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s kertak\u00e4ytt\u00f6isess\u00e4, alistavassa tai itselle vahingollisessa seksik\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa keskityn nyt vieraannutetun lapsen mahdollisiin vaikutuksiin parisuhteissa ja yleens\u00e4kin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Maassamme on jo nyt lukuisia erolapsia, joille vieraannuttaminen on tuttua, eiv\u00e4tk\u00e4 he ole tavanneet toista vanhempaansa vuosiin. Vieraannuttamisen merkitys tulevia parisuhteita ja perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4 perustettaessa voi olla hyvinkin merkityksellist\u00e4. Terve parisuhde mahdollistuu, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4t traumat ovat k\u00e4sitelty el\u00e4m\u00e4n eri osa-alueilta. My\u00f6s is\u00e4 ja \u00e4itisuhde sek\u00e4 eron aikainen el\u00e4m\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa omaa parisuhde-el\u00e4m\u00e4\u00e4 rakennettaessa. Is\u00e4n rakkaus ja \u00e4idin rakkaus ovat kuin aallonmurtajia, joiden t\u00e4rkeimpin\u00e4 teht\u00e4vin\u00e4 on luoda tunnekokemuksellinen suoja selviyty\u00e4 el\u00e4m\u00e4n yl\u00e4- ja alam\u00e4iss\u00e4. Kun roolit, parisuhdemalli, kunnioitus, luottamus ja tasa-arvoisuus menett\u00e4v\u00e4t vieraannuttamisessa turvallisuuden ja todellisen merkityksens\u00e4, tilalle tulee ep\u00e4edullinen malli, jolla voidaan tuhota my\u00f6s lapsen tulevat parisuhteet. 40-luvulla R\u00e9ne Spitz kuvasi vanhemmista erotettuja lapsia termill\u00e4, &#8221;lapset joiden kehitys on tyrehtynyt&#8221; (failure of thrive), eli lapset, jotka ovat joutuneet lamaannuttavan surun valtaan. Vanhemmasta julmasti vieroittautuminen voi siis aiheuttaa lapsessa v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, jonka takana on pohjaton k\u00e4rsimys, kylmyytt\u00e4, jonka takana on ep\u00e4toivo, joten yhteisvaikutuksena on kyvytt\u00f6myytt\u00e4 muodostaa suhteita toisiin ihmisiin niin yst\u00e4vyys, kuin parisuhde asioissa. Lapsista voi n\u00e4inollen kasvaa tunnekylm\u00e4 ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n aikuinen, jonka ainoa toimintaa ohjaava ajatus on, ettei h\u00e4nt\u00e4 en\u00e4\u00e4 satuteta, sill\u00e4 ep\u00e4toivo ja viha ovat halvaannuttaneet t\u00e4m\u00e4n ihmisen todelliset tunnekokemukset. Aiheesta l\u00f6ytyy lis\u00e4\u00e4 tietoa John Bolbyn vuonna 1944 julkaisemassa artikkelissa Fourty-four Juvenile Thieves.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignleft size-full is-resized\"><img data-recalc-dims=\"1\" loading=\"lazy\" decoding=\"async\" data-attachment-id=\"502\" data-permalink=\"https:\/\/toivonkide.com\/?attachment_id=502\" data-orig-file=\"https:\/\/i0.wp.com\/toivonkide.com\/wp-content\/uploads\/2021\/07\/family-pier-man-woman-39691.jpeg?fit=1880%2C1253&amp;ssl=1\" data-orig-size=\"1880,1253\" data-comments-opened=\"1\" data-image-meta=\"{&quot;aperture&quot;:&quot;0&quot;,&quot;credit&quot;:&quot;&quot;,&quot;camera&quot;:&quot;&quot;,&quot;caption&quot;:&quot;&quot;,&quot;created_timestamp&quot;:&quot;0&quot;,&quot;copyright&quot;:&quot;&quot;,&quot;focal_length&quot;:&quot;0&quot;,&quot;iso&quot;:&quot;0&quot;,&quot;shutter_speed&quot;:&quot;0&quot;,&quot;title&quot;:&quot;&quot;,&quot;orientation&quot;:&quot;0&quot;}\" data-image-title=\"family-pier-man-woman-39691.jpeg\" data-image-description=\"\" data-image-caption=\"&lt;p&gt;Photo by Pixabay on &lt;a href=&quot;https:\/\/www.pexels.com\/fi-fi\/kuva\/aallot-auringonlasku-auringonnousu-aurinko-39691\/&quot; rel=&quot;nofollow&quot;&gt;Pexels.com&lt;\/a&gt;&lt;\/p&gt;\n\" data-large-file=\"https:\/\/i0.wp.com\/toivonkide.com\/wp-content\/uploads\/2021\/07\/family-pier-man-woman-39691.jpeg?fit=685%2C457&amp;ssl=1\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/toivonkide.com\/wp-content\/uploads\/2021\/07\/family-pier-man-woman-39691.jpeg?resize=191%2C127&#038;ssl=1\" alt=\"\" class=\"wp-image-502\" width=\"191\" height=\"127\" \/><figcaption>Photo by Pixabay on <a href=\"https:\/\/www.pexels.com\/fi-fi\/kuva\/aallot-auringonlasku-auringonnousu-aurinko-39691\/\" rel=\"nofollow\">Pexels.com<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Millaisen luottamuskuvan miehest\u00e4\/is\u00e4st\u00e4 lapsi saa, kun h\u00e4n odottaa innolla is\u00e4n tapaamista ja jossain vaiheessa \u00e4iti sanookin, ett\u00e4 &#8221;is\u00e4 ei halua tulla&#8221;, &#8221;is\u00e4\u00e4 ei kiinnosta&#8221;, &#8221;is\u00e4 ei tule kun h\u00e4n ei ilmeisesti v\u00e4lit\u00e4 sinusta tarpeeksi&#8221;. T\u00e4t\u00e4 kun tapahtuu tarpeeksi usein vaikka todellisuus olisi miten, ett\u00e4 is\u00e4 haluaa tavata, saa lapsi sen kuvan, ett\u00e4 miehiin ei voi luottaa. (Voidaan my\u00f6s k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 vastaamaan naista). Alitajunta ottaa vastaan kuvan luottamuspulasta miehiin ja se pysyy siell\u00e4 niin kauan, kunnes se k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi ja ajatus korvataan luottamuksella. T\u00e4m\u00e4 samainen toiminta voi aiheuttaa lapseen voimakkaita hyl\u00e4tyksi tulemisen-, pelon ja l\u00e4heisriippuvuuden tunnekokemuksia, joka omalta osaltaan voi aiheuttaa v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisten ihmisten hyv\u00e4ksymiseen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Mik\u00e4li joutuu hyl\u00e4tyksi tarpeeksi monta kertaa, tulee siit\u00e4 ihmismieless\u00e4 tuttua ja normaalia, silloin ihminen tiedostamattaan hakeutuu samoja tunteita aiheuttavien ihmisten seuraan. Samalla ihminen niin sanotusti hyv\u00e4ksyy kaltoinkohdelluksi tulemisen kokemuksia, sill\u00e4 niist\u00e4 on tullut &#8221;normaali&#8221;. Lapsuudenkodin vaikutukset kiintymyssuhteiden rakentumiseen vaikuttavat voimakkaasti ja on hyvin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 miten suuri osa itsearvostuksestamme ja kiintymystyylist\u00e4mme vaikuttaa my\u00f6hemmin parisuhteisiimme. Kiintymyssuhdeteorian mukaan on olemassa nelj\u00e4 perustyyli\u00e4 turvallinen, itseriittoinen, takertuva ja pelokas kiintymystyyli. Jokainen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4koettu trauma vaikuttaa osaltaan noiden suuntien syntymiseen. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Oman haasteensa asiaan tuo viel\u00e4 se, miten muuten l\u00e4hivanhempi kohtelee lasta. Asian v\u00e4h\u00e4ttely, lapsen tunnekokemuksen aliarvioiminen, ik\u00e4v\u00e4n tukehduttaminen, henkinen tuen t\u00e4rkeys ja rakkaudellinen luovat vaikeuksia turvalliseen luottamukseen ihmisi\u00e4 kohtaan. Jos omat haavoittuvuudet ja kiintymyssuhdetarpeet vaurioituvat lapsuudessa, on ne jossain kohtaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 kohdattava ja korjattava. Monilla ihmisill\u00e4 tuo korjaamisvaihe tulee vasta useiden kariutuneiden parisuhteiden j\u00e4lkeen ja toisilla korjaamisprosessia ei tule ollenkaan, sill\u00e4 joskus ihmisen on liian haastavaa k\u00e4\u00e4nty\u00e4 tutkimaan omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 l\u00e4helt\u00e4 ja korjaamaan haavoitettua itse\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vieraannuttaminen on henkist\u00e4 v\u00e4kivaltaa sanan varsinaisessa merkityksess\u00e4, eik\u00e4 sellainen ole hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4. My\u00f6s lapsen henkil\u00f6kohtainen vapaus ja koskemattomuus ovat perustuslain mukaisia perusoikeuksiamme ja oikeus molempien vanhempien tapaamiseen on lapsen perusoikeus. Henkinen v\u00e4kivalta koetaan monesti fyysist\u00e4 v\u00e4kivaltaa pahemmaksi ja n\u00e4in v\u00e4kivallan kokijana lapsi voi v\u00e4hitellen v\u00e4kivallan jatkuessa menett\u00e4\u00e4 yhteyden omiin tarpeisiinsa n\u00e4hd\u00e4 toista vanhempaansa, tunteisiinsa kokea rakkautta toista vanhempaansa kohtaan ja tahtoonsa tulla n\u00e4hdyksi ja kuulluksi toisen vanhempansa puolesta. V\u00e4kivallan kokijana lapsen min\u00e4kuva voi v\u00e4\u00e4risty\u00e4 tai tulee korvatuksi l\u00e4hivanhemman antamalla min\u00e4kuvalla. L\u00e4hivanhempi tarjoaa n\u00e4kemyksen mukaan lapsi voi olla avuton, hyl\u00e4tty ja kenties heikko ihminen, joka ei tarvitse hylk\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 vanhempaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 vaan tarvitsee vain t\u00e4m\u00e4n &#8221;hyv\u00e4n&#8221; l\u00e4hivanhempansa el\u00e4m\u00e4st\u00e4 selvit\u00e4kseen. V\u00e4kivaltainen l\u00e4hivanhempi voi syytt\u00e4\u00e4 toista vanhempaa k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4\u00e4n, vaikka on itse p\u00e4\u00e4tynyt k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tavalla ep\u00e4edullisesti ja lapselle puolustellaan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 toista syytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. V\u00e4kivalta on aina tekij\u00e4n oma valinta siit\u00e4, miten h\u00e4n toimii tilanteessa. Henkisen v\u00e4kivallan k\u00e4ytt\u00f6 on aina rangaistavaa ja helpoiten siit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n jyv\u00e4lle lastensuojeluilmoituksella.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uskon vahvasti monenkin aikuisen liitt\u00e4v\u00e4n omia ongelmiaan parisuhteissaan lapsuuteen, mutta moniko on jo huomioinut t\u00e4m\u00e4n nimenomaisen syy-yhteyden omaan lapsuuteensa, omasta vanhemmastaan vieraannutettuna lapsena? Omat parisuhteet niin vieraannutettuna lapsena, kuin vieraannutettuna vanhempanakin voidaan saada eheytetty\u00e4, kun traumat k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi ja niist\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n puhumaan. Toisia ei voida muuttaa t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n asiassa, mutta oma suhtautuminen menneisyyden asioihin, tuleviin parisuhteisiin ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ilon l\u00f6yt\u00e4miseen on mahdollista muuttaa. Jokaisella ihmisell\u00e4 on oikeus hyv\u00e4\u00e4n ja onnelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta suunta on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 itse. Siin\u00e4 apuna voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 seksuaaliterapeuttia l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n parisuhteen ja seksuaalisuuteen liittyvi\u00e4 muutoksia, mutta muita hyvi\u00e4 keinoja on my\u00f6s mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4, vaikka vain meditoinnin eli itsens\u00e4 hiljent\u00e4misen my\u00f6t\u00e4. Usein kuitenkin psykoterapian ja seksuaaliterapian yhteisty\u00f6 voi olla ratkaisevassa roolissa p\u00e4\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eteenp\u00e4in ja ty\u00f6st\u00e4\u00e4 traumat auki ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisuja vieraannuttamisen kokemukseen, kaikille osapuolille.  <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kiitos aiheesta &lt;3<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rakkaudella, Maria Haanp\u00e4\u00e4 Seksuaaliterapeutti <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yhteytt\u00e4 voit ottaa 0400971319 tai toivonkide@gmail.com <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Palveluvalikko ja hinnastot l\u00f6ytyv\u00e4t sivuiltani. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8221;M\u00e4 en ole n\u00e4hnyt is\u00e4\u00e4ni vuosiin, mutsi on niin katkera erosta, ett\u00e4 se ei anna mun tavata is\u00e4\u00e4ni&#8221;. Kuulostaako tutulta lapsen tai vanhemman n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ero katkeruus voi alkaa jo parisuhteen aikana ja monet asiat tekev\u00e4t siit\u00e4 viel\u00e4kin isomman ja vahvemman asian, jolla aikuinen yritt\u00e4\u00e4 kostaa toiselle vanhemmalle, mutta todellisuudessa siin\u00e4 k\u00e4rsii vain oma lapsi. Kenties &hellip; <a href=\"https:\/\/toivonkide.com\/?p=491\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Et muuten sitten saa tavata lastasi!<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":115321067,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_coblocks_attr":"","_coblocks_dimensions":"","_coblocks_responsive_height":"","_coblocks_accordion_ie_support":"","advanced_seo_description":"","jetpack_seo_html_title":"","jetpack_seo_noindex":false,"jetpack_seo_schema_type":"","_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_wpcom_ai_launchpad_first_post":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"{title}\n\n{excerpt}\n\n{url}","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"_wpas_customize_per_network":false,"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[1],"tags":[727183128,767375,201766782,48128591],"class_list":["post-491","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-ero","tag-henkinen-vakivalta","tag-seksuaaliterapia","tag-vieraannuttaminen"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_likes_enabled":true,"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p8h2wI-7V","jetpack-related-posts":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/toivonkide.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/491","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/toivonkide.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/toivonkide.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/toivonkide.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/115321067"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/toivonkide.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=491"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/toivonkide.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/491\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":509,"href":"https:\/\/toivonkide.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/491\/revisions\/509"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/toivonkide.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=491"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/toivonkide.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=491"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/toivonkide.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=491"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}